En nyt halua säikäyttää tulevia au paireja kertomalla, että on aika kurja olo. Se johtuu kuitenkin vaan tästä perheestä ja työajoista, vapaa-ajalla on aina ihanaa enkä haluais kotiinkaan lähteä. LCC palaa lomalta ens sunnuntaina, joten sitten vaan heti sen juttusille. Toivon että löytyis uusi, parempi perhe jossa työajat ja vapaa-aika olis selvästi eroteltu ja toivottavasti olis vähän enemmän viikonloppu- ja iltavapaita.

Pelottaa vaan se kahden viikon rematch-aika, koska luulen että se tulee olemaan aika epämukavaa. Hamittaa jättää lapset mutta oon nyt ollu niin stressaantunu ja ahdistunut täällä, että pitää ajatella omaa parasta. En jaksa viettää koko vuotta tälleen.

Positiivisiakin juttuja on: rakastan sitä miten helposti täällä saa uusia kavereita! Lähinnä au paireista, paikallisiin on vaikee tutustua. Suomalaisia, saksalaisia, puolalaisia.. Tykkään kun on niin paljon uusia tuttavuuksia ja tekemistä.

Hmm. Mun hostmamasta alkaa paljastua vähän uusia puolia: kun sillä menee hermot lapsiin, se huutaa niille ihan hulluna. Huutaa ja kiroilee. Mulle tulee siitä aina tosi inhottava olo. Muutenkin oon vähän epätyytyväinen noihin työaikoihin ja muihin juttuihin, ensinnäkään hostmom ei meinannut edes antaa kuukausittaista lomaviikonloppua..

Sain au pair kaverilta neuvon että nyt kannattaa soittaa LCC:lle ja jutella sen kanssa siitä, että ei tunnu kivalta. Ja sitten vasta miettiä lisää.

Maailmassa vaikeinta on saada toimiva puhelinliittymä vaan yhden vuoden sopimuksella Amerikassa.

Eilen kun tulin junalla Lindalta ja menin autoon ja koitin käynnistää sen ni kaikki mahdolliset varashälyttimet alko soida ja se vaan jatku ja jatku ja joku mies tuli ihmettelemään mut ei osannu auttaa ja koitin painaa kaikkia nappuloita ja käynnistää autoa mut se ei käynnistyny enkä saanu avainta pois enkä. Se oli niin pelottavaa. Lopulta se loppu mut en enää uskaltanu koittaa käynnistää sitä joten piti ottaa taksi kotiin (koska ei oo kännykkää) ja maksaa siitä kymppi ja lähtee Jonin kanssa takas asemalle. Se tietty sai auton heti toimimaan, parkkivaihde ei ollu kunnolla paikoillaan tai jotain. Voi luoja.

Tästä viikosta pitäs tulla kiva:

Tänään brasilialainen au pair ja sen hosttyttö tulee meille syömään lounasta. Iltapäivällä mennään Jennyn ja sen hostlasten kanssa uima-altaalle. Mulla loppuu työt puoli yheksältä ja sen jälkeen voisin mennä pitkälle lenkille.

Huomenna on töitä aamulla ja illalla, päivällä on monta tuntia vapaana. Pitää mennä hakemaan puhelin sieltä liikkeestä (ja TODELLA toivon et se toimii niinku pitäs) ja voisin koittaa ettiä jonkun kampaamon mihin uskaltais mennä.

Torstaista tulee pitkä päivä koska Anne lähtee Bostoniin, joten kalenteriin on merkattu mulle töitä 11:15-01:00 :D Oikeesti päivä menee niin että kun lapset tulee leiriltä, laitan ne päiväunille ja siivoon. Kun ne herää, vien ne isovanhemmille pariks tunniks ja mulla on vapaata. Illalla seittemältä niillä on leirillä joku näytelmä joka mun pitää videokuvata. Kun tullaan sieltä niin lapset nukkumaan ja mulla on periaatteessa loppuilta vapaata, pitää vaan pysyä kotona. Joten ei ollenkaan paha päivä, jos lapset vaan nukkuu päiväunet hyvin niin ettei ne oo ihan superväsyneitä illalla, koska se tietää aina ongelmia.

Perjantaina Jon vie lapset aamulla leirille, mä haen ne ja sit meillä on playdatet yhden saksalaisen tytön kanssa iltapäivällä. Anne tulee kaheksan aikoihin kotiin ja sitten oon off ja suunnataan Lindan kanssa WEBSTER HALLIIN bilettämään! Salla New Jerseystä tulee sinne sen kavereiden kanssa enkä jaksa yhtään odottaa että nähdään taas! Ongelmia on että mulla on Lindan paperit, toivon että pääsen niillä sisään. Toinen ongelma on juominen koska en tietenkään saa siellä juoda. Pitäskö salakuljettaa jotain vai juoda ennen sitä? Hmm. Ihan kun olis taas 16vee.

Lauantai ja sunnuntai OFF, pitää keksiä jotain kivaa. Ehkä meen nyciin.

Eilinen illallinen naapureilla oli kyllä niin ihana. Juotiin viiniä ja juteltiin, syötiin ihanan eurooppalaista ruokaa (perunamuusia, jotain lihamuhennosta ja KANTARELLEJA) ja juotiin espressoa. Puhuttiin Clauden kanssa elokuvista, se rakastaa Ingmar Bergmania ja tietää muutenkin kaikki tietämisen arvoset elokuvat ja ohjaajat. Niillä on kotiteatteri ja Netflix (maksat tietyn summan kuukaudessa ja vuokraleffat postitetaan sulle kotiin) ja ne sano että saan koska vaan mennä kattomaan niille elokuvia. Myöhemmin niitten 22v poika tuli kotiin ja ärsytti kun ne selvästi yritti parittaa meitä, vanhemmat lähti heti "nukkumaan" ku se tuli :D Etienne on ihan sulonen, mutta se on adoptoitu Perusta niin a) se ei oo yhtään sen näkönen millasista tykkään ja b) se on henkisesti ihan kuustoistavuotiaan tasolla. Katottiin Family Guyta ja juteltiin kaikesta, se oli ihan ihmeissään ku tiesin kaikki tv-sarjat. Se tarjos smirnoffia ja kutsu mut sen seuraaviin kotibileisiin. Taidan soittaa sille tällä viikolla jos se vois ostaa mulle vähän viinaa perjantaita varten. Kamalaa hyväkskäyttöä.

Claude sano että se luuli mua ainaki 22 vuotiaaks ja että oon nuorin au pair jonka ne on tavannu. Sit ne oli ihan yllättyneitä ku sanoin et oikeesti oon vieläpä aika ujo ja pienenä olin tosi arka. Ihmetytän välillä itteänikin, että mitä oikeesti teen täällä, ku en oo kuitenkaan sellai rohkee.

Tänään koitin käyttää uutta vihdoin hankittua kännykkää eikä se sit tietenkään toiminu, koitettiin soittaa johonki asiakaspalveluun ja siellä oli sellai nainen jonka puheesta en saanu mitään selvää ja se sano joka väliin mun nimen. Se myyjä oli joku kummallinen intialainen mies ja sit ku Anne kysy sieltä asiakaspalvelusta sen kännykkäkaupan puhelinnumeroa ni se ei edes ollu niitten tietokannassa :D Mennään kai huomenna sinne, oon niin ilonen että Anne tulee mukaan koska se osaa olla tosi pelottava jos se ei oo tyytyväinen. :D

Olin White Plainsissa kun piti mennä kampaajalle mutta muutin mieltäni kun ne kaikki kampaajat siellä ostoskeskuksessa oli sellasia viiskymppisiä etelä-amerikkalaisia tätejä. Ostin meikkejä ja baarimekon ja kulutin taas satasen. Olin ekoissa liikennevaloissa ku kävelin juna-asemalta sinne mallille niin sellai poika kysy mitä kello on ja alko kauheesti juttelemaan ja kysy että mennäänkö kahville ja myöhemmin johonki baariin. Luulin eka et se on paikallinen mut sit selviski et se on albaniasta :D Ei kiitos.

Yhyy The Killers esiintyy nycissä huomenna.

Voi ei oon niin huono päivittämään! Kun päivittää livejournalia ja lähettelee koko ajan sähköposteja ihmisille niin tää aina pääsee unohtumaan. Oon niin laiska että taidan nytkin vaan kopioida pätkiä livejournal-merkinnöistä! :D Lupaan kirjotella useammin ja joku päivä laitan myös kuvia.

Ensimmäinen viikonloppu oltiin loma-asunnolla Vermontissa, jossa tullaan viettämään paljon aikaa talvella lasketellessa:

Back from Vermont! Oli tosi mukavaa enka oo elaissani ollut niin isossa talossa. Viis makuuhuonetta ja jokasessa oma kylpyhuone. Laitan kuvia kun ehdinjaksan. Lasten kanssa alkaa vihdoin loytya se yhteinen savel kun on saanut viettaa niiden kanssa pari paivaa keskenaan. Koti-ikavakin alkaa vahan hellittaa vaikka naan edelleenkin tyhmia unia Suomesta.

--

Seuraavan viikon perjantaina oltiin Nycissä Sallan ja Camillan kanssa (tutustuin niihin siellä koululla). Oli tosi ihana päivä, käytiin Sohossa ja Little Italyssa ja Times Squarella. Illalla vielä leffaan Sallan kanssa, etittiin Times Squarelta leffateatteria varmaan kaks tuntia :D Kun lopulta löydettiin niin oli aika pettymys kun ne näyttää siellä vaan n. 4 leffaa kerralla ja kaikki sellasia turhia hollywoodpläjäyksiä. Salla tuli meille yöksi ja oli ihanaa jutella suomeks, varsinkin kun tultiin niin hyvin toimeen.

--


Tanaan oltiin Jennyn kanssa rannalla ja takareidet on niin karistyny etten pysty istumaan kunnolla. Ainiin, ja tuntuu hassulta kayda leffassa kattomassa elokuva joka sijottuu Nyciin ja koittaa tajuta etta se sama kaupunki on ymparilla.

Oon ihan poikki. Jackson sai hullun raivokohtauksen kun piti menna nukkumaan ja 20 minuuttia meni siihen etta se tuli alas sangysta ja ma nostin sen takasin ja se huusi ja tuli taas alas sangysta ja ma nostin sen takasin jne jne.

--

Huhhei mika paiva. Aamulla vein lapset leirille ja Jackson meinas alkaa inhottavaks taas mutta se meni onneks ohi ja ne pyoraili sinne tosi kiltisti.

Mulla oli tanaan vapaata ja tarkotus oli menna Jennyn kanssa New Rochellen keskustaan kun ei olla viela kayty siella. Anne lupas eilen etta Jon vois heittaa meijat, mut sit ku kysyin aamulla voisko se, niin Anne vaan "Oooh you know what, I didn't even speak to him because he came so late!" Kivakiitti. Jon sit nukku puoleen paivaan eika Jenny enaa ehtiny lahtea mihinkaan. Arsyttavinta on olla nain paljon muitten armoilla. Just ehtiny tottua siihen etta on itella ajokortti ja paasee minne vaan ja jos ei autolla niin bussilla. Taalla menee jarkevasti vaan junia ja juna-asemalle on 25 minuutin kavelymatka.

No onneksi oli suunnitelma B eli menin Annen kanssa kuntosalille (30min Abs Express) ja sen jalkeen se heitti mut bussipysakille. Menin New Rochelleen joka oli maailman tylsin. Luulin etta New Roc olis joku iso kauppakeskus mut siella oli vaan ruokapaikkoja, leffateatteri ja pelihalli. Kaikenlisaks 90% ihmisista jotka nain oli tummaihosia. Kaikki naismyyjat oli tosi epaystavallisia, tai ehka vaan kuvittelin, en tiia. Hain social security cardin ja soin Applebeesissa. Siella oli innokas nuori tarjoilijamies joka poikkes mun poydan luona viiden minuutin valein kysymassa "Everything okay, ma'am?"

Menin neljan junalla Ryehin, joka on varmasti maailman sopoin kaupunki. Nain Lindan ja kaytiin Victoria's Secretilla joka menee konkurssiin koska kukaan sopon pikku Ryen asukas ei kay siella koskaan :D Ostin rintsikat, kuorimavoiteen ja kylpyvaahtopurnukan 25 dollarilla. Sen jalkeen mentiin Cosille (en ikina tiia mita paatteita kayttaa naitten paikannimien kanssa) syomaan. Jalkiruuaks tilattiin jotain ihmeellista amerikkalaista juttua: saatiin vaahtokarkkeja, kekseja ja suklaata. Vaahtokarkit piti grillata sellasen tuikun kanssa ja sit laittaa ne ja suklaa keksien valiin. Namnam, amerikkalaiset osaa kyl herkutella. Cosin jalkeen mentiin Lindalle kattomaan Entouragea ja nyt tekis vaan mieli menna vaahtokylpyyn mut en tiia jaksanko enaa.

--

Olipas mukava viikonloppu.

Perjantaina FedEx toi ihanan, uuden, seksikkään Sony Vaion jota rakastan. Pääsin vapaalle jo viideltä, kävin kuntosalilla ja menin starbucksille odottamaan Jennyä ja Mandyä. Lähettiin Playlandiin koska siellä oli destiny's child Michelle Williamsin ilmaiskeikka. Nähtiin pari aupairtyttöä, toinen Australiasta ja toinen Panamasta. Kaikki oli kauheen mukavia mut oon vaan niin huono sosialisoitumaan porukassa. Keikan jälkeen mentiin Mandyn luo kun sen perhe on jossain matkoilla ja talo siis tyhjänä. Sinne tuli myös kaks saksalaista poika-au pairia mikä oli aika mielenkiintosta. Ne oli ihan hauskoja mutta koska kaikki muut oli saksalaisia niin kaikki puhu aika paljon saksaa. Aluks se oli ihan kivaa kun huomasin ymmärtäväni aika hyvin mitä ne juttelee, mut pidemmän päälle ei niin kivaa. Jenny on kuitenki ihana kun se koko ajan yrittää pitäytyä englannissa.

Lauantaina olin töissä vaan yheksästä neljään ja oli tosi kiva päivä kun mentiin Jacksonin ja Jessien kanssa kolmestaan uima-altaalle. Oli niiin hauskaa eikä kumpikaan saanut kertaakaan kunnon raivokohtausta, vaikka iltapäivällä Annekin oli kotona. Neljältä mentiin Jennyn kanssa White Plainsiin ostoksille ja mukaan tuli kaks saksalaista tyttöä. Kun kuulin että ne tulee kanssa niin tiesin että ei tuu olemaan kovinkaan kiva reissu. Ärsytti jo valmiiks joten en kauheesti jaksanu edes yrittää jutella niitten kanssa, enkä jaksanu edes yrittää ymmärtää kaikkia niitten juttuja. Meinasin mennä yksin leffaan kattomaan Batmanin, mut Jenny ei päästäny mua vaan ehdotti et jos mennään niille kattomaan joku leffa kun sen hostperhe oli viikonlopun Long Islandilla. Mentiin siis niille ja vuokrattiin P.S. I Love You. Ihan hullua kattoa, kun on ite Amerikassa. Kaikki huonekalut, ulko-ovien lukot, kadut.. Sit yhessä kohtauksessa näky myös mun kuntosali, mikä oli kyllä kaiken huippu! Syötiin pizzaa, popcornia, keksejä (niillä oli jääkaapissa purkillinen amerikkalaista keksitaikinaa, taidan joskus ostaa sellasen kotiin ja syödä raakana....), melonia, sipsejä. Yök. Loppujenlopuksi päätin jäädä niille yöksi.

Tänään lähettiin Nyciin. Jenny on muuten tosi ihana, mutta se on niin perussaksalainen: kauheen järjestelmällinen ja tarkka, kaikki pitää suunnitella hyvin eikä sen kanssa oo yhtään sellasta luppoaikaa, kun koko ajan kiidetään paikasta toiseen vaikka meillä on vuosi aikaa käydä kaikissa paikoissa :D Ostettiin kertakäyttökamerat: mä otin siitä kuvia ja se musta, se lähettää sen kameran sen poikaystävälle ja mä kehitän kuvat ja lähetän äitille synttärilahjaks valokuva-albumin. Ei tehty muuten mitään erikoista, kävin sata kertaa Starbucksilla ja syötiin mäkissä koska Jenny rakastaa niitten kananugetteja. Oli ihan tuskastuttavan kuuma ja sen takia oltiin molemmat vähän ärsyyntyneitä koko ajan. En ostanu muuta kun yöpuvun ja aamutakin. En vieläkään oo saanu hommattua minkäänlaista puhelinta.

Huomenna Playlandiin, taas :D Lindan hostmom oli voittanu radiokilpailussa 6 lippua sinne ja se anto ne kaikki Lindalle. Eli siellä on pelkästään ne ihmiset jotka on voittanu liput ja saadaan ajaa ilmaseks kaikilla laitteilla, jeejee!

--

Tänään oli aika raskas päivä koska Jessie sai puoltoistatuntia kestävän itkukohtauksen kun piti mennä päiväunille.

Pääsin 8:30 (täällä tottuu tosi nopeesti kirjottamaan kellonajat noin) ja menin starbucksille kirjottamaan mummin kirjeen loppuun. Ostin suklaata, josta jäi ihan oksennusmainen jälkimaku, yhyy haluun fazeria. Ostin myös People-lehden ja nyt dataan, katon telkkaria, lakkaan kynsiä ja luen lehteä!

--

Aamuisin aina tuntuu että haluun heti takas kotiin.

--

Anteeksi tästä tuli superpitkä mutta siinä oli kolme viikkoa tiivistettynä. :D Rakastan lapsia jo nyt, mulla on koko naapuruston suloisimmat ipanat. Leiriohjaajatki on kaikki ihan rakastuneita niihin. Välillä on tosi rankkoja päiviä, välillä tosi ihania. Koti-ikävä vaivaa aina välillä mutta ei onneks enää niin pahasti kun alkuviikkoina.

Olin eilen lahella asuvan suomalaisen au pairin kanssa ostoksilla, kun oli vapaapaiva. Oli todella kivaa puhua suomea ja jutella jonkun kanssa joka ymmartaa tan koti-ikavan. Linda sanoi, etta muistaa miten rankka eka kuukausi oli, ja tahtoo siksi auttaa mua tekemalla kaikkea hauskaa yhdessa. :)

Jacksonin kanssa tullaan jo hyvin toimeen, ja se jopa uskoo mua kun komennan. Jessien kanssa tullaan toimeen sillon kun hostmom on paikalla, mutta jos se jattaa meidat keskenaan niin Jessie itkee koko ajan "I want mommy!". Se on vahan raskasta, varsinkin nyt kun ei oo itsellakaan mikaan maailman paras olo. Vahan jannittaa ilta, kun Anne menee espanjantunnille ja mun pitais laittaa lapset nukkumaan..

Oon saanut jo paljon uusia kavereita! Mennaan ens perjantaina Camillan ja Sallan (ne suomalaiset joihin tutustuin koululla) kanssa Nyciin enka jaksais yhtaan odottaa. Siita tulee niin kivaa! Jenny soitti tanaan ja kysy jos tehtais jotain yhdessa, Lindan kanssa luvattiin nahda ensi viikolla ja samoin Katien kanssa. Katie asuu niin lahella etta mennaan ehka kavelylle kun tullaan Vermontista sunnuntaina. Muuten taalla on vahan kallista nahda kavereita, eilenkin maksoin junaliput + taksin kotiin eli noin 19$. Autoa en oo viela paljoa ajanu enka edes osais menna silla mihinkaan. Kaikenlisaks bensakin on tosi kallista joten..

Ensi viikolla Nunnukin on taalla lahettyvilla, ja odotan innolla etta paastaan nakemaan!

Perjantaina saavuttiin perheisiin. Anne ja lapset oli mua bussipysakilla vastassa ja jannitti ihan hirveasti! Jannitys meni kuitenkin ohi kun Anne oli ihan supermukava, juteltiin koko automatka koulusta ja Nycista. Lapset ujosteli aluksi hieman, mutta tultiin kuitenkin heti hyvin toimeen. Pelkasin etta Jackson ei hyvaksy mua ollenkaan kun niiden edellinen rakas au pairi lahti vasta viikko sitten, mutta oltiinkin Jacksonin kanssa heti hyvia kavereita!

Anne naytti mulle ylakerran joka on kokonaan mun kaytossa, taalla on makuuhuone, tietokonehuone ja vessa. Talo on todella kotoisa ja ihanasti sisustettu.

Illalla isovanhemmat halus tavata mut, joten pidettiin pienimuotoiset grillijuhlat. Kaikki oli kamalan mukavia ja harmitti etten osannut olla puheliaampi. Ruoka oli hyvaa ja jalkiruuaksi oli kakku jossa oli kuorrutuksena Amerikan lippu ja Welcome Riina!

Viikonloppu on mennyt todella nopeesti. Ollaan oltu lasten kanssa laheisella uima-altaalla, leikitty pihalla ja kellarissa, syoty ja kayty vahan kaupoilla. Eilen meinas tulla vahan koti-ikava kun Anne tuntu jotenkin hieman etaiselta. Lasten nukkumaanmenon jalkeen Anne kuitenkin halus jutella mun kanssa ja kysella milta tuntuu olla taalla, ja sain kerrottua etta pelkalla englannilla elaminen on vaikeempaa kun kuvittelin. Sanoin sille, etta vaikka oonkin aika hiljanen nain aluksi, sen ei pida ajatella etta en viihdy. Tuli heti itellekin paljon parempi mieli kun sai juteltua. Joten uskokaa mua: kannattaa jutella ongelmista ja tunteista viela kun ne on pienia!

Eilen illalla mulle soitti naiden edellisen au pairin kaveri joka asuu myos New Rochellessa. Sovittiin etta nahdaan tanaan kun mulla on vapaapaiva ja sen tyot alkaa vasta yhdelta. Toivottavasti se on mukava.