Perjantaina saavuttiin perheisiin. Anne ja lapset oli mua bussipysakilla vastassa ja jannitti ihan hirveasti! Jannitys meni kuitenkin ohi kun Anne oli ihan supermukava, juteltiin koko automatka koulusta ja Nycista. Lapset ujosteli aluksi hieman, mutta tultiin kuitenkin heti hyvin toimeen. Pelkasin etta Jackson ei hyvaksy mua ollenkaan kun niiden edellinen rakas au pairi lahti vasta viikko sitten, mutta oltiinkin Jacksonin kanssa heti hyvia kavereita!

Anne naytti mulle ylakerran joka on kokonaan mun kaytossa, taalla on makuuhuone, tietokonehuone ja vessa. Talo on todella kotoisa ja ihanasti sisustettu.

Illalla isovanhemmat halus tavata mut, joten pidettiin pienimuotoiset grillijuhlat. Kaikki oli kamalan mukavia ja harmitti etten osannut olla puheliaampi. Ruoka oli hyvaa ja jalkiruuaksi oli kakku jossa oli kuorrutuksena Amerikan lippu ja Welcome Riina!

Viikonloppu on mennyt todella nopeesti. Ollaan oltu lasten kanssa laheisella uima-altaalla, leikitty pihalla ja kellarissa, syoty ja kayty vahan kaupoilla. Eilen meinas tulla vahan koti-ikava kun Anne tuntu jotenkin hieman etaiselta. Lasten nukkumaanmenon jalkeen Anne kuitenkin halus jutella mun kanssa ja kysella milta tuntuu olla taalla, ja sain kerrottua etta pelkalla englannilla elaminen on vaikeempaa kun kuvittelin. Sanoin sille, etta vaikka oonkin aika hiljanen nain aluksi, sen ei pida ajatella etta en viihdy. Tuli heti itellekin paljon parempi mieli kun sai juteltua. Joten uskokaa mua: kannattaa jutella ongelmista ja tunteista viela kun ne on pienia!

Eilen illalla mulle soitti naiden edellisen au pairin kaveri joka asuu myos New Rochellessa. Sovittiin etta nahdaan tanaan kun mulla on vapaapaiva ja sen tyot alkaa vasta yhdelta. Toivottavasti se on mukava.